*

TeppoSyvril Teemana päihdepolitiikka

Nuoret aikuiset käyttävät työelämässä kipu- ja masennus­lääkkeitä

"Nuoret aikuiset käyttävät etenkin masennus- ja ahdistuneisuuslääkkeitä selvitäkseen työelämästä. Eniten käytetään reseptillä saatavia mietoja kipulääkkeitä."

"Työssäkäyvistä 18–29-vuotiaista 21 prosenttia on käyttänyt reseptillä saatavia psyyke- tai kipulääkkeitä parantaakseen työsuoritustaan tai jaksaakseen työelämässä, selviää Taloustutkimuksen Ehkäisevä päihdetyö EHYT:lle tekemästä tutkimuksesta."

Mun mielestäni melkoisen huolestuttavaa ja kenties myös vastuutonta. Ilmeisen helposti saa lääkäriltä mietoja kipulääkeitä ja masennuslääkkeitä, ahdistuslääkkeitä.  Ollaan ilmeisesti menossa kovaa vauhtia jenkkilän suuntaan. Jossa lääkkeitä saa melkoisen heppoisin perustein.

Miedoista kipulääkeistä on pieni askel kovempiin kipulääkeisiin. Ja vaarana aina on jäädä lääkeriippuvaiseksi. 

"Neljäsosa vastaajista uskoo, että lääkkeiden ja huumeiden käyttö työelämässä on ilmiönä kasvussa."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Reseptillä saatavat miedot kipulääkkeet kertovat mielestäni lähinnä nuorten aikuisten hintatietoudesta. Järjestäen 100 kpl purkki vaikka parasetamolia ja ibuprofenia maksaa reseptillä saman kuin 10kpl ilman reseptiä.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Lääkkeiden ja huumeiden käyttöä työelämässä
Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi tuhat 18–63-vuotiasta suomalaista toukokuussa 2017.

Sen teetti Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

Lääkkeitä käyttävistä puolet on viimeisen vuoden aikana käyttänyt reseptillä saatavia mietoja kipulääkkeitä (52 %).

Noin kolmasosa heistä on käyttänyt masennus- ja ahdistuneisuuslääkkeitä (36 %), vahvoja kipulääkkeitä (35 %) ja unilääkkeitä (33 %).

Puolet (51%) käyttää lääkkeitä vähintään kerran viikossa.

Tarvetta lääkkeiden käyttöön ovat kokeneet muita enemmän naiset, johtavat toimihenkilöt, johtavassa asemassa toimivat, ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat.

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/yhdet-toide...

Jokuhan mättää niin työelämässä kuin lääkäreiden asenteessa määrätä tiettyjä lääkkeitä melko lepsusti.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Työelämässä mättää monikin asia, jotka edesauttavat kyseisten lääkkeiden määräämistä. Ei-luonnollinen vuorokausirytmi on tärkeimpiä syitä unen saannin helpottamiseen. Kipulääkityksen syyt ovat pitkälti paskassa ergonomiassa ja osittain vakavampien vammojen hoidossa, joista edelleen moni syntynyt huonosta ergonomiasta ja vuorokausirytmistä.

Masennus- ja ahdistuslääkkeiden puolella on kieltämättä liikakäyttöä, mutta siihenkin pidän työelämän sääntöjä syynä enemmän kuin lääkärien hövelyyttä; saikulla yhdistettynä terapiaan ja tarvittaessa lääkehoitoon saataisiin parempia hoitotuloksia pienemmillä lääkemäärillä, jos työelämästä voisi olla pois tarvittavan ajan. Ei voi auttaa potilasta että työperäistä stressia, ahdistusta ja masennusta hoidetaan vain lääkitsemällä, ja lisäksi pannan henkilö lääkittynä takaisin sinne, mistä ongelmat alkoivat (duuniin).

Tänä päivänä Suomessa määrätään hyvin vähän länsimaalaisittain vahvoja kipulääkkeitä tai esimerkiksi bentsoja, mikä on mainio kehitys. Tosin monia kohtaustyyppisiä ahdistuneisuuksia (mm. "torikammo")hoidetaan väärin määräämällä joku jatkuva masennuslääkitys, kun ongelmaan olisi olemassa parempi lääkinnällinen ratkaisu (juuri ne bentsot, joista pyritään eroon) tarvittaessa.

Pitää myös todeta että kannabis ei todellakaan ole lääke paniikkihäiriön hoitoon. Myöskään masennusta en hoitaisi kannabiksella (molemmissa vain keskimäärin pahentaa tilannetta). Kipulääkitystä sillä pystyy joissain tapauksissa korvaamaan tai edes miedontamaan. Ja joihinkin sairauksiin se on jopa ainoa hyviä vasteita antanut hoitomuoto, mutta tässäkin tökkii luotettavan tutkimusdatan vähäisyys ja vanhuus. Tulevaisuus näyttää kyllä tutkimuksen suhteen paremmalta joka vuosi.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Niin. Noin 60% Suomalaisista aikuisista käyttää tai on käyttänyt jossainvaiheessa elämäänsä masennuslääkkeitä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ilmaisu "nuoret aikuiset käyttävät" kuulostaa kuin oltaisiin itsepalvelumyymälässä päättämässä, mitä kukin "haluaa käyttää". Näinhän ei asia ole, vaan hoitavan lääkärin on ensin päästävä diagnoosiin, tehtävä hoitosuunnitelma ja arvioitava lääkehoidon käyttöaiheet osana hoitoa. Lääkemääräyksen tekeminen tulee kysymykseen vain jos hoidolle on lääketieteelliset perusteet. Hoito on toteutettava yhteistyössä ja riittävässä seurannassa, ja fiksu potilas käyttää lääkkeensä ohjeen mukaan, keskustellen hoitavan lääkärinsä kanssa mikäli ilmenee ongelmia hoidossa. Huolestuttavaa ja vastuutonta olisi hoitonsa laiminlyönti tai hoito-ohjeista poikkeaminen omin päin.

Suomessa käytetään masennuslääkkeitä eli antidepressantteja suunnilleen samassa määrin kuin muissakin Pohjoismaissa. Niiden käyttöaihe on masennussairaus ja ahdistuneisuus- ja unihäiriöt.

Toisin kuin tässä blogissa tavan takaa mainostettu kannabis, antidepressantit ovat turvallisia käyttäjälleen eikä niihin kehity addiktiota.

Hoitamaton masennus voi usein johtaa työkyvyttömyysjaksoihin ja jopa itsemurhavaaraan. Kuitenkaan yksinomainen lääkehoito ei ole masennuksen hyvän hoitokäytännön mukaista, vaan psykoterapian liittäminen hoitoon on suositeltavaa, jolloin myös saadaan parhaat hoitotulokset. Antidepressantteja käytetään pitkänä kuurina (6-12 kk), mutta ei ikuisesti. Itsehoitolääkkeitä ne eivät ole.

Ahdistuslääkkeitä eli anksiolyyttejä määrätään Suomessa yleisesti jonkin verran vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, koska suomalainen lääkärikunta on kokemuksesta oppinut kriittiseksi niiden määräämisessä. Pääosin bentsodiatsepiineista koostuva lääkeryhmä on asiallisessa ja hallitussa käytössä tilapäisesti joskus paikallaan, mutta varsinkin annoksia omin päin suurennettaessa tai käyttöä vastoin ohjeita pitkitettäessä bentsodiatsepiineillä on joillekin erittäin koukuttava vaikutus, joka saa käyttäjät kiertämään vastaanotolta toiselle reseptejä ruinaamassa ainoastaan pahentaakseen tilaansa; itsehoitolääkkeiksi ei niistäkään ole.

Reseptillä määrättävät psyykenlääkkeet eivät ole korvattavissa muilla hoitokeinoilla, ja oikein käytettynä psykoterapian kanssa niillä voidaan parantaa monien psyykkisten häiriöiden ennustetta. Työelämän ongelmia on syytä lähestyä yhteistyössä työterveyslääkärin sekä esimiehen kanssa taustasyiden selvittelemiseksi, pelkkä "saikuttelu" ei tosiaankaan ratkaise mitään.

Myöskään kipulääkkeitä ei pidä määrätä eikä käyttää, elleivät ne paranna lääketieteellistä ja toiminnallista ennustetta pitkällä aikavälillä.

Ns. viihdekäytöllä ja nuppinsa sekoittamisella eri tavoin ei ole kerrassaan mitään tekemistä psyykenlääkkeiden hoidollisen käytön kanssa, ja lääkinnällisen käytön rinnastaminen päihteisiin on asiatonta.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"Noin neljäsosa vastaajista koki, että reseptilääkkeiden käyttö aiheuttaa jonkin verran psyykkisiä haittoja. "

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

On tyypillistä, että lääkehoidon alkuvaiheessa esim. antidepressanteilla ja antipsykooteilla esiintyy sivuvaikutuksia, jotka voivat olla häiritseviä. Ne yleensä väistyvät jatkettaessa ylläpitoannosta ohjeen mukaan.

Vakavat haittavaikutukset ovat asia erikseen, ja itsestään selvästi niiden mahdollisuus on punnittava todennäköistä hoidollista hyötyä vastaan ennen kuin lääkehoito aloitetaan. Yleisimpiä nykyajan lääkkeille on painon nousu.

"Jonkin verran psyykkisiä haittoja" tai muita sivuvaikutuksia aiheuttaa tutkitusti huomattavalle osalle koehenkilöitä myös placebo eli lumelääke, jolla ei ole mitään varsinaista vaikutusta elimistöön, vaan tabletin sisus voi olla vaikka puristettua perunajauhoa tms.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Nuoret aikuiset käyttävät työelämässä kipu- ja masennus­lääkkeitä''

Suomen ilmapiiri on vaikea ja raskas iästä riippumatta. Siksi suomalaiset matkustavat paljon tai tappavat itsensä.

Pää hajoaa, jos ei pääse välillä pois maasta, jossa holhous on suurinta maailmassa.

Kyse on siten suuresta ehdonalaisvankilasta, johon on koko kansa tuomittu syyttömästi.

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-julkaistiin-...

Käyttäjän KeijoRajakallio kuva
Keijo Rajakallio

Tässä on myös selkeä yhteys alkoholiin. Mitä tiukemmalle viina vedetään saatavuuden suhteen ja mitä enemmän moralisoidaan alkoholin käyttöä sitä enemmä pyritään käyttämään hajuttomia lääkkeitä ja ekstaasipillereitä. Jos taas masennus- ja nukahtamislääkkeiden satavuutta kiristetään, kasvaa(miedompien) alkoholinen käyttö.

Kumpi sitten on parempi tai huonompi, ja kenelle kun vaikutukset ovat myös perin yksilöllisiä. Joka tapauksessa alkoholia, huumeita ja mielialalääkkeitä tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena, eikä irrottaa jotain erikseen kuten taas tehtiin alkoholilakiuudistuksessa ja siitä keskusteltaessa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Jos taas masennus- ja nukahtamislääkkeiden satavuutta kiristetään, kasvaa(miedompien) alkoholinen käyttö."

Nämä eivät ole toisiinsa rinnastettavia valmisteita.

Masennuslääkkeiden saatavuutta tuskin kenekään mielestä on syytä kiristää, koska niillä ei ole väärinkäyttöpotentiaalia eivätkä ne aiheuta minkäänlaista humalatilaa eivätkä myöskään aiheuta riippuvuutta. Puheet "onnellisuuspillereistä" ovat lehtimiesten sepittämää roskaa – yhtä hyvin insuliini olisi diabeetikolle "onnellisuuspistos".

Nukahtamislääkkeet ovat hiukan kaksipiippuinen juttu: joskus ne tekevät tilapäisen palveluksen, vaikkakin huonontavat unen laatua ja käytön lopettamisen jälkeen voi aiheutua uusiutuvaa univaikeutta. Monesti masennuslääkkeen unta syventävä sivuvaikutus voi olla käyttökelpoisempi, jolloin riippuvuushaitoilta vältytään.

Alkoholi ei saisi nykymaailmassa lainkaan myyntilupaa, jos sitä haettaisiin kuten lääkevalmisteelle – sen haittavaikutukset ovat niin tunnettuja, monimuotoisia ja pahimmillaan vakavia. Jos pulloihin kiinnitettäisiin samanlainen lista sivuvaikutuksista kuin on lääkepakkauksissa, sen vaatimaan tekstimäärään ei tavallinen etiketti riittäisi.

Harvoin ja kohtuullisesti, hyvässä seurassa jne. – kaikkihan tietävät, mitä on alkoholin oikea käyttö. Mitä on sen väärinkäyttö, sitä eivät omalla kohdallaan myönnä monetkaan siihen sortuvista. Koukuttava aine, jonka riippuvuutta aiheuttavaa ominaisuutta monesti aliarvioidaan pahoin. Mutta nousuhumala voi toki olla petollisen mukava.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Alkoli on todellisuudessa yksi vaarallisimmista päihteistä. Osa huumausaineista luokitellaan erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi tiettyjen ehtojen mukaan. "

Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet."

Jos alkoholi ei olisi alkoholilaissa säädelty ja sitä kohdeltaisiin huumausaineena niin se olisi mahdollisesti erittäin vaarallinen huumausaine. Alkoholimyrkytys voi tappaa. Suurin osa ihmisistä on krapulan kokenut ja hyvin moni tietää että siitä tilasta pääsee helposti juomalla muutaman korjaussarjan.

Alkoholi on yksi päihdyttävimmistä "päihteistä". Sen riippuvuuspotentiaali on suuri ja yhden illan juhlimisen jälkeen voi olla todella kipeä. Harva huumausaine normaali käyttöannoksena yhtenä käyttökertana aiheuttaa alkoholiin verrattavaa päihtymystilaa ja käytöstä seuraavia "jälkioireita".

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä Vastaus kommenttiin #18

"Alkoholi on yksi päihdyttävimmistä "päihteistä". Sen riippuvuuspotentiaali on suuri ja yhden illan juhlimisen jälkeen voi olla todella kipeä. Harva huumausaine normaali käyttöannoksena yhtenä käyttökertana aiheuttaa alkoholiin verrattavaa päihtymystilaa ja käytöstä seuraavia "jälkioireita"."

Tämäkin tutkimus tukee kaikkea mitä kirjoitat.

Kansainvälinen päihdevertailu: Sienet, kannabis,lsd turvallisimpien joukossa

http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237427...

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Millainen lääkäri määrää lääkeitä, sillä perustella että asiakas haluaa parantaa työtehoa?

Minusta on huolestuttavaa jos työtehoa pitää lääkein parannella.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Työtehon parantaminen ei ole käyttöaihe millekään lääkehoidolle, vaan sairauden hoitaminen. Jos työteho on alentunut sairauden johdosta, sairautta kuuluu hoitaa, ja se vaikuttaa tällöin elämän laatuun muuallakin kuin työssä. Mutta mitään "dopingia" terveille työntekijöille ei ole eettisesti oikein käyttää.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"Mutta mitään "dopingia" terveille työntekijöille ei ole eettisesti oikein käyttää."

Samaa mieltä, mutta sitä tapahtuu mikäli uskoo kyselyyn. Ihmiset douppaa myös itseään laittomilla aineilla samoista syitä, vaikka se ei tullut kyselyssä selville.
Koska laittomuus laittaa ihmiset varuilleen.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"– Yksi syy mistä (reseptilääkkeiden käyttö) johtuu on se, ettei vain yksinkertaisesti riitä niin sanotusti päivässä tunnit. Ehkä osittain on pelkoa työsuhteesta – halutaan antaa niin hyvä kuva kuin mahdollista että työsuhde pysyisi, hän sanoo."

https://yle.fi/uutiset/3-9653220

Järkeväähän tälläinen ei ole. Ei ne tunnit lisäänny vaikka kuinka lääkkeitä popsisi lääkärin siunaksella.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

EHYTn asiantuntija Kim Kannussaaren tieteellinen tausta ei käy ilmi linkistä. Kuulostaa enemmän profiloitumiselta huomion hakemisella alkeellisella urbaanilla legendalla kuin kliiniseltä todellisuudelta lääkärin vastaanotolla.

Missä ne "siunaavat" työtehoa reseptilääkkeillä lisäävät lääkärit muka ovat? Heti kun on nimet tiedossa, kannattaa ottaa yhteyttä Valviraan, huhujen levittelyn sijasta. Epäeettisellä lääkärin toiminnalla on Suomessa lyhyet jäljet.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Jos Kim Kannussaari puhuisi kannabiksesta nielisit kaiken ilman kritiikkiä. Huvittavaa.
Hänhän on "kannabisasiantuntija". :)

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Tämä tulee vähän asian sivusta mutta työelämässä esiintyy jonkin verran ihan laillisilla "päihteillä" tai toisen määritelmän mukaan "nautintoaineilla" työtehon nostamista.
Kahvista en osaa sanoa mutta energiajuomien suuri suosio ja käyttö "piristeenä" työtehoa nostamassa on nuorten keskuudessa yleistä.
Itse olen sitä mieltä että energiajuoma silloin tällöin piristää ja nostaa vireyttä väliaikaisesti mutta säännöllinen käyttö aiheuttaa vain riippuvuuden ja tölkki aamusta, päivällä ja iltapäivällä palauttaa vai normaaliin vireystasoon jossa oltaisiin ilman riippuvuutta.
Pitkällä tähtäimellä energiajuomien terveyshaitat ylittävät säännöllisen runsaan käytön hyödyt hyvinkin selvästi.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Minusta tuo huomio ei mene yhtään aiheen ohi. Hyvä pointti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset