TeppoSyvril Teemana päihdepolitiikka,kannabis,lääkekannabis

Made in Germany voisi olla laadun merkki - lääkekannabis

Saksasta seuraava toimija  lääkekannabismarkkinoille?

Koska Suomi herää todellisuuteen kannabispsykoosistaan?

Suomesta löytyy tietotaitoa ja tilaa kannabiksen viljelyyn. Maaseudulla on paljon tyhjiä rakennuksia jotka voidaan muokata sisäviljelyyn sopiviksi.

Varmasti löytyy ihmisiä joilla on intohimoa alaa kohtaa ja sellaista tietoa jota siihen tarvitaan. 

Koska poliitikot oikeasti heräävät kannabisbisneksen tuomiin hyötyihin? 

Nukkuuko Suomi onnensa ohi? 

"Made in Germany voisi olla laadun merkki" – Saksan FDP-puolue haluaa marihuanasta vientituotteen

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/made-in-germany-voisi-olla-laadun-mer...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Huomenna on merkittävä päivä. Kanada laillistaa kannabiksen virkistyskäytön, lääkekayttö siellä on jo tahankin asti ollut laillista.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Myös Talouseälä kirjoittaa aiheesta.

"Saksassa on puolentoista vuoden ajan ollut mahdollista käyttää marihuanaa vaikeuden sairauden oireiden lievittämiseen, mutta lääkekannabis on pitänyt tuoda maahan. Nyt saksalainen FDP-puolue haluaa laillistaa marihuanan viljelyn lääketieteelliseen käyttöön ja edelleen vientiin asti, kertoo Handelsblatt."

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/2606ba10-bfc...

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

"Koska Suomi herää todellisuuteen kannabispsykoosistaan?"

Voin sanoa, ei koskaan. Suomessa on paljon salaattitehtaita, jättimäisiä salaattiviljelmiä jättimäisissä kasvihuoneissa. Vastaavissa tehtaissa voisi viljellä lääkekannabista ja viihdekäyttöön tarkoitettua kannabista suurella osaamisella - vientiin. Kaikki vienti on nettotuloa valtiolle. Mutta niin kansa kuin päättäjät ovat täällä sen verta tomppeleita, ettei kannabiksen viljelystä tule koskaan Suomelle vientituotetta.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

Herää myös kysymys, miksi kotimaan tuotantoa ei mahdollisteta potilaiden rahojen säästämiseksi? Mm. Eija Kalso on vastustanut lääkekannabista esim. siksi, että "on kohtuutonta määrätä potilaalle reseptilääkettä, johon hänellä ei kuitenkaan ole varaa".

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Niinpä. Kalso on yksi suurin jarruttaja mitä tulee lääkekannabikseen.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Itse en ole mitenkään kannabikseen käyttäjänä perehtynyt, joten tuo viihde puoli on sikäli tuntematon osa-alue, mutta tiedän kyllä, että se on kovin yleistä myös täällä Suomessa. Bisneksenä maailman mittapuissa varmaan hyvinkin merkittävä, mutta en siihen osa-alueeseen ota nyt mitenkään kantaa tietämättömyyttäni.

Sen sijaan olen perehtynyt hamppuun kasvina. Sen hyötyihin ja haittoihin. Niiltä osin, mitä aiheesta on julkaistu, niin täytyy kyllä myöntää, että Suomi tulee taas jälkijunassa. On suorastaan käsittämätöntä, etteivät politikot ja maaseudun kehittäjät ole uskaltaneet avata aiheesta juuri mitään. Kyseisen kasvin viljely, tuotanto ja jalostaminen olisi täällä pohjolassa ylivoimaisen edullista ja kilpailuvalteineen äärettömän suuri tulonlähde muiden vientituotteiden joukossa. Halutessa voitaisiin puhua miljardeista.

Aihe ei kuitenkaan ole niin tabu, etteikö siitä olisi olemassa kotimaistakin tutkimustietoa. Erään tutkimuslähteen mukaan juuri Suomessa kannattaisi viljellä kyseistä kasvia monestakin eri syystä. Yksi merkittävimmistä olisi kasvin kuitujen hyödyntämiseksi pois jäävä osuus tuotantoprosessissa. Nimittäin kuivattaminen. Suomen olosuhteissa kasvin varren kuitupitoista raaka-ainetta ei tarvitseisi erikseen kuivattaa, vaan sen hoitaisi luonto. Tutkimuksen mukaan talven yli pelloilla kuivanut sato olisi keräyskelpoista keväällä ilman ylimääräisiä kuivatuskustannuksia. Melko suuri kilpailuvaltti raaka-aineen tuotannon loppuhinnassa verrattuna eteläisiin tuottajiin!

Maailmalla on kova kysyntä kasvikuiduista eri muodoissa ja eri tarkoituksiin. Tämä on koko ajan ollut vain kasvussa viimeisen 15 vuoden ajan. Kasvikuitujen käyttö mm. vaateteollisuudessa, ravitolisissä, ruoan lisäaineena ja monilla muilla aloilla on lisääntynyt merkittävästi vuosikymmenen aikana. Tekniikat puuraaka-aineen jalostamiseksi vaikkapa tekstiileiksi on kehitetty jo 90-luvulla, mutta halpa puuvilla on hallinnut markkinoita näihin päiviin saakka. Tiedossa toki on ollut, että puuvillan korvaajaksi on nousemassa ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot, kuten puuselluloosa, mutta vieläkin parempi vaihtoehto olisi olemassa. Suomalainen hamppu!

En ymmärrä miksi hamppu on kokonaan syrjäytetty kaikkien muiden rinnalta? Suomen mahdollisuuksista alalla on uutisoitu lähinnä "Puu- ja kierrätyskuiduista pystytään valmistamaan kestäviä tekstiilejä" ja ala on kasvussa. "Selluloosan uuskäytöstä odotetaan syntyvän Suomeen uutta teollisuutta".
"Myös turvekuitujen tutkimus luo uusia käyttömahdollisuuksia", ... mutta kannabiskasvien kohdalla ollaan hiljaa, vaikka todellisuudessa pelkän hampun kasvattaminen peltohehtaarille voisi tuottaa jopa 10 000€/ha.

Kyllä! Jos kotimaisiin tutkimuksiin on luottaminen, niin 1 ha peltoa voisi parhaimmillaan tuottaa jopa 10 000€/ha. Ja tämän lisäksi tulisi myös jalostuksesta kertyvät eurot, joita ei ole vielä edes tutkittu. Lääketeollisuus, kosmetiikka, terveys, jne...

Ihan vain mielenkiintoa nostattaakseni en viitsi linkittää yhtään osoitetta väitteideni perustaksi. Mikäli kiinnostuit väittelemään, niin googleta aiheesta itse. Tutustu ja ota kantaa.

Hakusanoja: hamppuöljy, hamppukuitu, hamppuproteiini, hamppuvoide, kannabis, lääkekannabis, hamppuköysi, ...

Hamppu (Cannabis sativa) on hamppukasvien (Cannabaceae) heimoon kuuluva perinteinen viljelyskasvi. Nykypäivänä hamppu on yksi maailman kiistellyimmistä kasveista eräiden hamppulajikkeiden päihdyttävien vaikutuksien vuoksi.

Hampulla on hyöty- ja päihdekäyttökohteita, mutta niille on erilaisen jalostuspäämäärän tuottamat lajikkeet. Hyötykäyttöhamppu eli kuitu- tai öljyhamppu ovat lajikkeita, joilla on marginaalinen vaikuttavien aineosien eli kannabinoidien pitoisuus, mutta ne kasvattavat pitkän ja suoran varren tai paljon suuria ja öljypitoisia siemeniä. Päihdehamppu on kannabinoidipitoinen pitkän jalostustyön tulos, josta voidaan kuivaamalla valmistaa kannabista. Yhteistä molemmilla lajiketyypeille ovat ulkonäön peruspiirteet.

Kasvi sinällään on kovin monikäyttöinen ja hyödynnettävissä laidasta laitaan. Kyseinen kasvi sopisi ilmastomme puolesta erinomaisesti teollisuutemme raaka-aineeksi sekä lääketeollisuuden, että ravinto- ja kaiken kuituteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi maailman markkinoille. Miksi kieltäydymme markkinoilta?

Siittä vaan...

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Hamppu syrjäytettiin kieltolain vuoksi. Se on hyvin ikävää. Se on todellakin monipuolinen kasvi. Onneksi viimevuosina hamppun kasvatus on Suomessa lisääntynyt. Toki edelleen se on marginaalissa.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Kuten mainitsin monilta osin, niin suhtautuminen kasvattamiseen lainsäänällöllisesti on este hyödyntämiselle. Niin kuitukasvina, kuin lääkekasvinakin. Typeryys näkyy vastata tulevina vuiosina. Rapakon takana bisnes ja vaihtoehtoisuus on ymmärretty taas kerran ennen sivistynyttä- ja viisasta eurooppaa. :)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä Vastaus kommenttiin #8

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/arti...

Suomesta voisi tulla lääkekannabiksen ja vihannesten hallitun kasvatuksen edelläkävijämaa.

Siihen pyrkii elokuussa perustettu kuuden hengen yritys Lepaan AHT.

Haasteena ovat ennakkoluulot ja viranomaisten sekä lainsäätäjien jähmeys kannabista kohtaan.

Yrityksen ideoiden taustalla on ravinnontuotannon ongelmat ja niihin vastaaminen, kertoo Janne KruunariLepaan AHT:sta.

Suomessa on pari viime vuotta korjattu huonoja satoja sääolojen takia. Maatalouden kannattavuus on heikko. Maailmalla ruuan hinta nousee.

"Ruuasta tulee pulaa, vaikka hävikki vähenisi. Pitää tehostaa tuotantoa, tarvitaan hallittua kasvatusta", Kruunari sanoo.

"Suomessa on vahvaa osaamista hallitusta kasvatuksesta kasvihuoneissa."

Lepaan AHT:n suunnitelmissa on perustaa uuden sukupolven viljelytehtaita kasvien tuotantoon.

Yritys suunnittelee perustavansa "kasvitehtaita" ympäri Suomea muun muassa vanhoihin teollisuuskiinteistöihin ja Pyhäsalmen entiseen kaivokseen.

Ouluun yrityksellä on suunnitteilla rakentaa kerrosviljelmä, jossa viljelyalaa olisi 413 hehtaaria. Se olisi toteutuessaan maailman suurin kasvihuone. Satoa on tarkoitus korjata ympärivuoden.

Pyhäsalmessa kaivostoiminta päättyy tänä syksynä. Heti sen jälkeen sinne voisi ryhtyä kehittämään kerrosviljelyä.

Tutkijat ovat jo tehneet kaivoksessa kokeita ja kasvit kasvavat siellä hyvin, sillä lämpöä ja hiilidioksidia riittää.

Kasvitehtaissa tuotettaisiin muun muassa kurkkua, tomaattia ja perunaa, mutta rahakasvina olisi hamppu.

Lääkekannabiksen kysyntä on maailmalla tarjontaa suurempaa. Kruunarin mukaan lääkekannabista voitaisiin viedä esimerkiksi Kanadaan, sillä Kanada on höllentänyt tuontisääntöjään sallivammiksi.

Hampusta on moneksi, mutta ennakkoluulot vaivaat niin viranomaisia kuin viljelijöitäkin.

Pelkästään energiantuotannossa hampulla on valtava potentiaali. Lisäksi siitä saadaan ravintoa, kuitua vaatteisiin ja rakennuksiin sekä lääkeaineita. Hamppukasveista voidaan eristää yli 400 kemikaalia.

Kruunari nostaa tärkeäksi hampun hyödyksi hiilensidonnan. Kilo hamppuproteiinia sitoo ilmakehästä 100 kiloa hiilidioksidia.

Kruunarin mukaan hampusta voitaisiin tuottaa hiilinegatiivista energiaa eli kasvi sitoo enemmän hiiltä kuin siitä energiaksi hyödynnettynä päätyy ilmaan. Hampulla voitaisiin biohiilenä korvata kivihiili ja siemensadon öljyllä fossiilinen öljy.

Nopealla laskutoimituksella Kruunari heittää idean armeijan kasvisruokapäivään. "10 grammaa hamppurouhetta armeijan näkkileipiin poistaisi kuusi miljoonaa kiloa hiilidioksidia ilmasta vuodessa."

Lepaan AHT pyrkii saamaan hampulle sopimusviljelijöitä ja hamppua viljelyyn pelloille ympäri Suomea. Sillä kompensoitaisiin muun muassa kasvihuoneiden vaatimaa energiaa ja päästöjä.

Oulun kasvitehtaan tehontarve olisi 1 200 megawattia. Tarvetta voi verrata siihen, että Imatran vesivoimalaitoksen teho on vajaa 200 megawattia.

Tällä energian käytöllä vihanneksia kasvaisi valtava määrä. Minne ne kaikki saataisiin myytyä? Kruunarin mukaan tuontia Suomeen ei enää tarvittaisi ja vihannesten viennin markkinoinnissa suomalainen tuotanto voisi käyttää hyväksi laatua.

Yritys etsii hankkeiden toteuttamiseen nyt ensimmäisessä vaiheessa kahta miljoonaa euroa rahoitusta.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #9

Niin ja juuri näin! "Hampusta on moneksi, mutta ennakkoluulot vaivaat niin viranomaisia kuin viljelijöitäkin".

Tätä on kuunneltu jo yli 10 vuotta. Eri medioissa.

Kansalaisilla on käytettävissä kortti. Kuten vaikkapa "Pro Heinävesi", tai vastaavissa, niin aktivitoituminen asian puolesta saa kyllä näkyvyyttä ja tuon kautta myös kiinnostuksen ylimmän päätösvallan osalla. Voimme päivästä päivään löperrellä mielipiteitämme eri saiteilla, mutta siihen se jää ilman uutiskynnyksen ylittämistä. Aiheen taakse tulee saada laaja äänestyskelpoisten kannattajakunta.

Kuinka uutiskynnys ylitetään? Helposti, mutta siihenkin on olemassa monia eri vaihtoehtoja. Mikä olisi kannatettavin tapa, niin kannattaa miettiä.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä Vastaus kommenttiin #10

Tiesitkö että alkuperäisessä Kalevalassa puhuttiin hampusta, kun kieltolaki astui voimaan hamppu korvattiin pellavalla.

Käyttäjän escobar196703 kuva
Esko Ohramaa

Hamppu kesantopelloille.

1990-luvulla hamppua alettiin viljellä uudelleen, kun kesantopelloille etsittiin uutta käyttötarkoitusta. Koska Suomessa ei ole puoleen vuosisataan viljelty hamppua, täällä ei myöskään ole merkittävästi hampun viljelyä haittaavia tuholaisia tai tauteja. Hamppu sopii mainiosti viljelykierron välikasviksi, koska yli kaksimetrinen kasvi vie pellon rikkakasveilta elinmahdollisuudet. Hampusta jää peltoon myös paljon orgaanista ainesta, mikä parantaa maan rakennetta.

Hampun ainoa luontainen tuholainen on lainsäädäntö :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset